Low season eli hiljainen lomakausi näytti meille todelliset kasvonsa keskiviikkona, kun taivas täyttyi pilvistä ja vesisateet alkoivat. Eipä ihmekään, miksi olemme paikan lähes ainoat turistit. Lämmintä ja kosteutta on toki riittänyt huonommasta säästä huolimatta, ja olemme nautiskelleet lomailusta.
Tiistaina kävimme tutustumassa Ukundan keskustaan, joka sijaitsee vain varttitunnin matkan päässä loma-asunnoltamme. Pikkukaupunki on hyvin samantyylinen, kuin mihin olemme tottuneet. Puuhökkeleitä ja kojuja pilvin pimein, muutama siistimpi rakennus ja paljon vilinää. Paikalliset eivät ole selkeästikään tottuneet, että valkoiset turistit poistuvat Diani-rannan läheisyydestä kaupunkiin meihin kohdistuneiden tuijotusten ja hämmentyneisyyden perusteella. Itsehän tunnemme kuitenkin olevamme jo hyvinkin afrikkalaisia swahilinkielisine letkautuksinemme ja asusteinemme! Mukaan kojuista tarttui muutama ihana verhokangas (6e/kpl)!
 |
| Ukundan kojuja. |
Keskiviikkona matkasimme aamusta kohti Mombasan keskustaa ja vanhaa kaupunginosaa tutustuaksemme paikalliseen kulttuuritarjontaan. Toki meillä tytöillä oli myös houkuttelevat basaarit mielessämme. Ennen lähtöä nautimme iloisesti aamiaista Sannan synttäreiden merkeissä!
 |
| Sannan synttäriaamupalalla. |
Teimme kävelyretken vanhassa kaupungissa sijaitsevaan Fort Jesus -linnoituksen ympäristöön. Historian mukaan linnoituksen rakensivat portugalilaiset vuonna 1593 ja yhtenä erikoisuutena pidetään linnoituksen muotoa, joka on ylhäältä katsottuna miehen vartalo. Nimi linnoitukselle tulee kristinuskosta Jeesuksen mukaan.
 |
| Maisemaa Fort Jesus -linnoituksen ulkopuolelta. |
Kävelyretki kauniissa ympäristössä vaikutti aluksi hyvältä idealta, kunnes siihen lisättiin innokas, "ilmainen vapaaehtoistyöntekijä" paikkoja esittelemään. Jälkiviisaana haluan sanoa, että paikallisten hyväntahtoisuuteen ei ole luottamista näissä tilanteissa.
Eräs nuorimies otti meidät huolekseen heti, kun astuimme tuktukista (mopotaksista) ulos. Ympäristö oli meille outo ja se näkyi ilmeisen hyvin pyörimisestämme, koska muutaman sekunnin kuluttua meitä kävelytettiinkin jo linnoituksen pihamaalla "ilmaiskierroksella", josta sai halutessaan maksaa. Teimme saman tien selväksi, ettemme aio maksaa kävelystämme mitään, kun tarkoituksenamme oli viettää aikaa kaupungissa vapaamuotoisesti. Asia oli sillä hetkellä nuorellemiehelle täysin selvä. Matka jatkui lounaan kautta kohti basaareita ja varmisteluistamme huolimatta oppaamme halusi hyväntahtoisesti kuljettaa meitä parhaille putiikeille.
 |
| Houkutteleva kangaskauppa. |
 |
| Mukaan maustekaupasta tarttui pussillinen ihania vaniljatankoja! |
Lopuksi olimme jo tuohtuneita kyseiseen henkilöön ja aloimme tehdä lähtöä kiittämällä ystävällisestä esittelykierroksesta. Ja kuinkas paljon aiotte maksaa minulle? Anteeksi kuinka? Järkytys oli molemminpuolinen ja uskomatonta, mutta totta. Rahaahan nuorimies oli ainoastaan vailla, vaikkemme sitä aluksi halunneetkaan uskoa. Kiivaan sanailun jälkeen päättäväisesti poistuimme keskustelusta maksamatta penniäkään ja kirosimme oppaan maanrakoon. Miten röyhkeällä tavalla turismin muokkaamassa kaupungissa meiltä yritettiin jälleen viedä rahat! Pahanmaku suussa lähdimme takaisin majoituspaikallemme.
Päivän pelastukseksi saimme makeat naurut, kun yksi pihamaan puissa asustelevista apinoista kävi terassillamme varkaissa. Roskapussista pilkottava mango-jogurttipurkki lähti vikkelästi parempiin suihin, mutta sainpahan varkaasta todistusaineistoa!
 |
| Jogurtti näytti apinalle maistuvan! |
Torstaina pilvinen sää piteli meitä asunnollamme, mutta iltapäivästä teimme rannalla pienen kävelyretken. Pääsinkin näkemään ensimmäistä kertaa eläviä simpukoita!
 |
| Tuulisessa säässä oli hauska hyöriä. |
 |
| Simpukka näytti limaiselta! |
Perjantaina surkuttelimme jälleen sateista päivää. Iltapäivällä kyllästyin huoneessa istumiseen ja tein hetken mielijohteesta vastaliikkeen kurjalle säälle. Otin jääkaapista ainokaisen lomasiiderini ja hyppäsin altaaseen. Siellä minä seisoskelin virvoke kädessä vesisateessa, ja tein mielikuvaharjoituksia aurinkoisesta lomapäivästä! Piristyipä päivä kummasti!
 |
| Ilo irti kaikin voimin Mombasasta! |
 |
| Sadetta riitti moneksi päiväksi. |
Vaikka ehdinkin lomasäätämme aikaisemmissa harmitella, sain tänään ilokseni perua sanani. Ihana aurinkohan se sieltä tuli aamulla esiin ja sai meidät pinkomaan aamupalan kautta kohti rantaa. Suunnitelmissamme oli kamelinratsastusta, jota paikalliset rannalla järjestävät.
 |
| Kyllä jännitti ennen jaloille nousua! |
Puolen tunnin ratsastus maksoi 5 euroa/hlö ja kokemus oli kyllä erittäin hauska! Kamelit olivat laiskan rentoja, eivätkä onneksemme sylkeneet päällemme, kuten kyseisillä eläimillä saattaa olla tapana.
 |
| Kamelin selässä oli mukava jolkotella menemään. |
 |
| Hauskaa oli! |
Lopuksi silitin kamelia ja kiitin mukavasta kyydistä!
 |
| Kiva kamelikaveri! |
Mombasa jää huomenna taaksemme ja maanantaina palaamme kouluarkeen. Hyvää syyslomaa Suomeen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti